Nigel tadyanehondo 197128 scaled e1685359936846

Multitaskaaminen on tehotonta: 7 vinkkiä sen välttämiseksi

Jongleeraaminen eri tehtävien välillä ei ole kaikista tehokkainta

Joten tässä on neuvoja, kuinka voit lisätä tuottavuuttasi

Tiesitkö, että multitaskaaminen/moniajo on ensisijaisesti tietokoneiden ominaisuus? Termi, jota nykyään käytetään jatkuvasti erityisesti kuvaamaan tehokkaiksi katsottujen ihmisten työmenetelmiä, on itse asiassa johdettu tietotekniikasta ja sen pitäisi varoittaa meitä… Emme ole ohjelmia emmekä robotteja.

Kuinka moni meistä ei kuitenkaan voi olla tarkistamatta viestejämme tehdessään jotain muuta? Teemme sitä jatkuvasti toimistolla, koulussa sekä kotona. Ajattelemme tekevämme useita tehtäviä kerralla nopeuttaaksemme työtä, mutta itse asiassa työmme laatu kärsii sen seurauksena. Miksi yritämme epätoivoisesti näyttää kahdeksankätisiltä itämaisilta jumalilta? Meidän pitäisi yrittää oppia uudelleen suorittamaan vain yksi asia kerrallaan.

Onko todella olemassa ”multitasking-ihmisiä”?

Kaikki samassa veneessä?

On yleinen väärinkäsitys, että naiset ovat miehiä parempia multitaskaamisessa/moniajossa. Vaikka tämä ei ole tieteellisesti todistettu tosiasia, se on yhteiskunnan keksintö. Tämä klisee on kuitenkin kyseenalaistettu Aachenin yliopistossa tehdyssä kokeessa. Tutkijat pyysivät 48 miestä ja 48 naista suorittamaan samanaikaisesti kaksi arkistointitehtävää: osallistujien oli arkistoitava vokaaleja ja konsonantteja painamalla etusormella nappia ja parillisia ja parittomia numeroita painamalla keskisormea.

Johtopäätös on, että jos haluat hallita useita asioita kerralla, kaikki ovat yhtä hyödyttömiä.

Itse asiassa jopa ne, jotka väittävät olevansa multitaskereita, eivät luultavasti ole sitä, ilmenee vuonna 2013 tehdystä yhdysvaltalaisesta tutkimuksesta, joka koski puhelimen käyttöä ajon aikana. Tämän tutkimuksen tutkijat pyysivät 200 ihmistä suorittamaan OSPAN-testin (Operation Span, protokolla, joka koostuu kirjainsarjojen muistamisesta esimerkiksi matemaattisiin operaatioihin vastaten) ja ajamaan samanaikaisesti simulaattorilla. Ja vähintä, mitä voimme sanoa, on se, että tulokset eivät olleet, jälleen kerran, päätä huimaavia…

Mitä tiede sanoo?

Useiden asioiden tekeminen samanaikaisesti stimuloi ja innostaa monia ihmisiä. Mutta samaan aikaan nämä ihmiset ovat myös niitä, jotka ovat helpoimmin hajamielisiä ja siksi heikommin pystyvät käsittelemään ja suorittamaan useita tehtäviä oikein.

Selitys löytyy jo vuonna 1992 psykologi Hal Pashlerin työstä, joka käsittelee ”kognitiivisen pullonkaulan” olemassaoloa ihmisissä. Tämä barbaarinen sana tarkoittaa sitä, että tietyssä vaiheessa saamamme tiedot kasaantuvat, eikä niitä enää käsitellä tasavertaisesti. Kunkin tiedonkäsittelyn välinen viiveaika pitenee. Tämän vuoksi useimmat ihmiset, jotka luulevat tekevänsä monia tehtäviä, jongleeraavat itse asiassa useiden tehtävien kanssa. Tehtävästä toiseen siirtymiseen kuluva aika on valtava.

Mutta tämä saa miettimään, onko multitaskingia edes olemassa? Vuonna 2014 New Yorkerissa julkaistussa artikkelissa tarkkaavaisuusasiantuntija David Strayer (ja edellä mainitun yhdysvaltalaisen tutkimuksen tekijä) totesi, että noin 2,7 prosentilla väestöstä olisi kyky tehdä useita asioita samanaikaisesti ilman, että se vaikuttaisi heidän suorituskykyynsä. Hän arvioi, että kyky ”supersuorittamiseen” jakautuu väestössä samalla tavalla kuin älykkyysosamäärä: suurin osa meistä on keskitasoa, mutta pieni osa väestöstä on korkeimmalla tasolla.

Yllättävää kyllä, vaikka voisi ajatella, että aivojen kognitiivinen prosessointi ja tarkkaavaisuus ovat äärimmäisen rasittuneita näiden multitaskereiden takia, magneettikuvaukset ovat osoittaneet, että prefrontaalisen aivokuoren (tarkkaavaisuudesta vastaava alue) aktiivisuus on vähäistä, kun suoritetaan useita tehtäviä samanaikaisesti. Itse asiassa ”todellisten” multitaskereiden aivot onnistuvat pysymään rauhallisina, mikä saa heidät suoriutumaan hyvin. Jotkut tutkijat uskovat myös, että hominidien aivoissa tapahtunut melko tuore evoluutiomuutos voi edistää ihmisten kykyä monitehtävään.

Ainakin tällä hetkellä suurimman osan aivot eivät ole tehty multitaskaamista varten. Pahinta on, että siirtyminen tehtävästä toiseen tai useiden tehtävien tekeminen samanaikaisesti voi jopa tehdä meistä tyhmiä! Brittiläisen tutkimuksen mukaan useiden elektronisten laitteiden samanaikainen käyttö vastaa yöunen menettämistä tai jointin polttamista.

Miten lopettaa ”multitaskaaminen”?

On täysi syy uskoa, että et ole koskaan yhtä tehokas kuin silloin, kun työskentelet monotask-tilassa. Mutta miten voimme sitten vapauttaa itsemme tästä paljon puhutusta multitaskaamisesta? Tässä on joukko erilaisia vinkkejä, joiden avulla voit välttää jatkuvan liian suuren työmäärän. Keskittymisen pysyminen vaatii vaivaa, kun sinua ympäröivät vilkkuvat näytöt.

Jos olet opiskelija ja sinusta tuntuu, että sinulla on paljon asioita hoidettavana, saattaa olla hyvä idea hankkia alussa ohjaaja/tuutori, joka opettaa sinulle tehtävien jäsentämistä multitaskaamisen sijaan.

1. Varmista, että sinulla on päivissäsi hetkiä, jolloin voit irrottautua työstä hetkeksi.

Järjestät itsesi ikään kuin sinulla olisi kyky multitaskaamiseen, mutta sinua keskeytetään jatkuvasti: puhelut, sähköpostit, tuoreet uutiset, sosiaalisten verkostojen ilmoituksen, pikaviesti-ilmoitukset… Kaikki nämä häiriötekijät tapahtuvat milloin tahansa ja missä tahansa älypuhelimien laajan käytön jälkeen. . Parasta on pysyä erossa näytöistä, jotka vuonna 2017 julkaistun tutkimuksen mukaan houkuttelevat meitä, vaikka ne olisivatkin pois päältä.

Luetko monimutkaista kirjaa? Laita kannettava tietokone pois, laita puhelimesi lentokonetilaan, piilota se, ja kaikkein holtittomimmat voivat jopa sammuttaa Wi-Fi-yhteyden. Jos et ole tavoitettavissa muutamaan tuntiin, sillä ei pitäisi olla liian suuria seurauksia. Järjestä aikasi päättämällä, milloin surffaat Internetissä tai vastaat viesteihin. Tarjoa itsellesi näitä hetkiä esimerkiksi tiettyinä hetkinä päivän aikana (aivan päivän alussa, lounastauolta palatessasi, aikaisin iltapäivällä…). Tämä antaa aivoillesi rauhan keskittymiseen, ei multitaskaamiseen.

2. Järjestä työtilasi

Minimalismi on muotia, ja jotkut nykyajan tietokonenerot ovat korostaneet paljon siivoamisen hyveitä. On syytä huomata, että työpisteemme järjestelyillä on kyky vaikuttaa mielentilaamme ja tuottavuuteemme. Tuntuuko sinusta siltä, että pääsi on veden alla? Neutralisoi kaikki, mikä saattaa häiritä sinua.

Yritä poistaa työpöydältäsi kaikki huomiosi häiritsevät esineet: avoin muistikirja, välipalat, matkapuhelin. Puhdas työpöytä voi auttaa sinua keskittymään tehokkaasti yhteen tehtävään kerrallaan. Vaikka olisitkin yksi niistä ihmisistä, jotka arvostavat sekamelskaa, voit keskittyä käsillä olevaan tehtävään, kun ympäröit itsesi vain välttämättömillä tavaroilla.

3. Tee tehtävälista

Sillä on psykologisia etuja! Kaikkien tekemättömien asioiden kirjoittaminen paperille ja niiden poistaminen vähitellen antaa paljon tyydytystä. Kuten psykologit ovat havainneet, tehtävälistat ovat uskollisia liittolaisia, sillä ne antavat järjestelmällisyyttä, vähentävät ahdistusta ja luovat onnistumisen tunnetta. Eräässä amerikkalaistutkimuksessa ehdotetaan jopa, että tavoitteiden kirjoittamatta jättäminen tekisi sinut hajamielisemmäksi. Vältä kuitenkin kirjoittamasta ylös epärealistisia asioita, kuten ”käsikirjoituksen kirjoittaminen”, ja jaa tehtävä useisiin vaiheisiin.

4. Käytä ajastinta

Eräs italialainen tutkija kehitti 1980-luvulla yksinkertaisen menetelmän, joka perustuu ajatukseen, että säännölliset tauot edistävät henkistä ketteryyttä. Pomodoro-menetelmässä pidetään viisi minuuttia taukoa 25 minuutin välein. Aseta ajastin tälle ajalle tai lataa Flat Tomaton kaltainen sovellus työ- ja taukoaikojen hallintaan ja työskentele yhden tehtävän parissa, kunnes hälytys soi.

5. Tee harjoituksia keskittyäksesi

Jotta et siirtyisi tehtävästä toiseen tekemättä ensimmäistäkään loppuun, voit esimerkiksi harjoitella tarkkaavaisuutesi keskittämistä tuijottamalla jotakin esinettä ja tarkastelemalla sitä yksityiskohtaisesti useita minuutteja. Tai voit kuvitella maiseman, palauttaa mieleesi muiston tai maalata päähäsi mahdollisimman tarkan muotokuvan jostakin läheisestä ihmisestä. Tai kirjoita unelmasi ylös. Jos olet numeroiden ystävä, tee mielikuvitusmatematiikkaa.

6. Keskity nykyhetkeen

Pese astiat huolellisesti, kävele hitaasti, syö puolen tunnin aamiainen ja käytä kaikkia viittä aistia. Keskity kahvin makuun tai lämpimään tunteeseen suihkussa. Kun olet vastaanottavainen aistimuksille, kuten auringolle ihollasi, harjaannutat mieltäsi olemaan tietoisempi nykyhetkestä.

7. Hengitä vatsalla ja tyhjennä pääsi

Jos sinulla on taipumus tehdä monia asioita samanaikaisesti, se johtuu siitä, että sinulla on keskittymisvaikeuksia. Meditaatio tai ainakin hengitysharjoitusten käyttö on myös nopea ja helppo tapa parantaa henkistä suorituskykyä. Kokoontuminen yhteen” vähentää häiritseviä ajatuksia. Tuoreen tutkimuksen mukaan kymmenen minuutin meditaatio päivässä on tehokkaampaa. Toinen Psychophysiology-lehdessä julkaistu neurotieteellinen tutkimus yhdistää joogassa tai meditaatiossa käytettävät hengitystekniikat suoraan keskittymishormoni noradrenaliinin vapautumiseen.

Loppuhuomautukset

Jos olet lukenut tämän artikkelin loppuun asti pysähtymättä avaamaan uutta välilehteä, vastaamaan tekstiviestiin tai kollegan kysymykseen, olet oikealla tiellä! Jos taas et pystynyt lukemaan tätä kerralla, aloita lukeminen uudelleen alusta 😉

Voit aina ottaa meihin yhteyttä osoitteeseen info@jobsqd.com saadaksesi lisätietoja. Löydät myös yhteydenottolomakkeemme TÄÄLTÄ.